Hautajaisten järjestäminen ja hautakivet

Tieto läheisen kuolemasta ja ajatus hautajaisten järjestämisestä saattaa herättää kysymyksen: mitä teen ja minne otan yhteyttä? 

Milloin ja mistä aloitan hautajaisjärjestelyt?

Vaikka surun hetkellä käytännön asioiden hoitaminen voi tuntua raskaalle,

 on hautajaisjärjestelyt aloitettava kuitenkin viivyttelemättä (Hautaustoimilaki 2§) .

Siunaus-/hyvästijättötilaisuuden tulisi olla 2-3 viikon kuluessa kuolinpäivästä lukien (Kirkkohallituksen ohjeistus seurakunnille 2024).

 Hautajaisajankohdan/suora tuhkauksen sopiminen seurakunnan kanssa on ensimmäisenä hoidettava asia. Voitte olla suoraan yhteydessä seurakuntaan tai sopia asian hoidettavaksi hautaustoimiston kanssa. Ennen yhteydenottoa seurakuntaan tai hautaustoimistoon olisi hyvä läheisten yhdessä miettiä jo valmiiksi toive tilaisuuden ajankohdalle, hautaustapa eli arkkuhautaus vai tuhkaus ja onko tarvetta muistotilaisuuspaikalle? 

Hautauslupa

Hautausluvan kirjoittaa lääkäri joka toteaa henkilön kuolleeksi. Hautausjärjestelyt voi aloittaa, vaikka hautauslupaa ei vielä olisi kirjoitettukaan. Hautauslupa tulee olla kirjoitettuna kun vainaja siirretään sairaalasta kappelin/kirkon/krematorion kylmäsäilytystiloihin ennen siunaus/hyvästijättö/tuhkauspäivää. Alkuperäinen hautauslupa toimitetaan samalla seurakunnalle. Virkatodistusta ei hautajaisjärjestelyissä tarvita.

Onko siunaaminen välttämätöntä?

Kyllä, jos henkilö on ollut kuollessaan seurakunnan jäsen. Siunaustilaisuuden/suora tuhkauksen tulisi olla 2-3 viikon kuluessa kuolinpäivästä lukien. Hautajaisjärjestelyissä pyritään noudattamaan mahdollisimman pitkälti edesmenneen henkilön omia toiveita, mikäli nämä ovat tiedossa. Siunaus kappelissa/kirkossa on seurakunnan jäsenelle maksutonta. Siunaustilaisuuteen ei ole velvoitetta omaisilla osallistua. Siunauksen voi järjestää myös tuhkauksen jälkeen.

Mikäli henkilö ei ole ollut kuollessaan seurakunnan jäsen, ei siunaaminen ole välttämätöntä mutta se on mahdollista. Kun seurakunnalle on ilmoitettu omaisten toive siunaamisesta, pappi keskustelee omaisten kanssa ja tämän keskustelun myötä tekee päätöksen siunaamisesta. Tällöin kappelista/kirkkotilasta seurakunta perii vuokran ja seurakunnasta riippuen mahdollisesti muitakin maksuja.

Hyvästijättötilaisuus ilman siunaamista ns. siviilihautajaiset ja ei evl. uskontokuntiin kuuluvat

Väestörekisteriin ja muihin kuin evl. uskontokuntiin kuuluville on mahdollista järjestää hyvästijättötilaisuus/uskontokunnan mukainen tilaisuus evl. seurakunnan siunauskappeleissa. Joensuun seurakuntayhtymällä on käytössä  2 siunauskappelia: Ristinkappeli ja Rauhankappeli jotka sijaitsevat Joensuussa hautausmaalla. Enon ja Tuupovaaran siunauskappelit eivät ole enää käytössä sisäilmaongelmista johtuen. Kappelitiloissa ei saa peittää eikä poistaa mitään siellä olevaa tilaisuuden ajaksi. Seurakunta perii siunauskappelitilasta vuokran. Pienimuotoinen tilaisuus voidaan järjestää sairaalan tai terveyskeskuksen kappelitilassa vainajan hakemisen yhteydessä. 

Väestörekisteriin kuuluva voidaan haudata/tuhkata myös ilman siunausta/hyvästijättötilaisuutta.

Valikoimassamme arkut ja uurnat myös ilman ristisymboleja.

Arkkuhautaus vai tuhkaus?

Siunaustilaisuus/hyvästijättötilaisuus on hyvin samankaltainen, oli kyseessä arkkuhautaus tai tuhkahautaus. Pääsääntöisesti tilaisuus on ennen tuhkausta. Arkkuhautauksessa arkku lasketaan hautaan liinojen avulla. Kantajia tulisi olla 6 henkilöä. Jos vainaja on hyvin painava, on kantajia oltava 8 henkilöä. Tuhkaus voi olla myös ennen siunausta/hyvästijättötilaisuutta, tällöin saattoväki on paikalla tilaisuudessa jossa uurna lasketaan hautaan. Osassa maaseutukuntien seurakunnista ei uurnia haudata talvella joten tilaisuus pidetään sitten kesäaikaan. Krematorio säilyttää tuhkauurnaa yhden (1) vuoden kuolinpäivästä laskettuna.

Tuhkauurnan voi laskea olemassa olevalle suvun hautapaikalle, uurnalle voi lunastaa uuden hautapaikan tai nimeämättömän paikan muistolehdosta. Jos tuhka haudataan tai sirotellaan muualle kuin hautausmaalle, on siihen oltava maanomistajan tai vesialueen haltijan kirjallinen lupa. Joensuussa sekä lähialueilla tuhkansirotteluun on pysyväislupa Joensuun kalastuskunnan vesialueille sekä Lehmon kylän osakaskunnan vesialueille. Näille alueille omaisten ei tarvitse erikseen kysyä kirjallista lupaa. Tarkemmat tiedot vesialueista saat Joensuun seurakunnan hautausmaan toimistosta (puh. 013 2635 577).

Mikä arkku soveltuu tuhkaukseen?

Arkku on välttämätön, oli kyseessä arkku- tai tuhkahautaus. Ekologisin vaihtoehto tuhkaukseen ja perinteiseen arkkuhautaukseen on kotimainen puuarkku.

Kaikki arkkumallimme soveltuvat sekä arkkuhautaukseen että tuhkaukseen. Arkkuhautauksessa suosittelemme valitsemaan arkun kahvoilla. Arkun kantaminen kahvoilla on helpompaa ja erityisesti maaseutukuntien kirkkojen jyrkissä portaissa kahvat helpottavat kantamista. Valikoimassamme arkut ja uurnat myös ilman ristisymboleja.

Mitkä kukat tuhkaukseen?

Hautaustapa ei määritä kukkia, eikä siten tuhkaus määritä, että kukkien tulisi olla tietynlaisia. Mikäli tuleva hautapaikka on kappelin läheisyydessä, vie omaiset surukukat tilaisuuden jälkeen tulevalle hautapaikalle kuten arkkuhautauksessakin. Mikäli henkilö haudataan toiselle paikkakunnalle, voi kukat viedä tällöin hautausmaan muistolehtoon. 

Surukukat ovat jokaisen oma tapa muistaa edesmennyttä läheistään. Jokainen henkilö saattoväestä päättää siis itse, minkä näköisellä ja kokoisella kukalla haluaa edesmennyttä muistaa.

Hautakivet

Olemme apunasi silloin kun hautakiven hankinta on ajankohtaista. Tutustu Sulo Kiven laajaan hautakivimallistoon. Kauttamme tilatuista hautakivistä saat bonusta.

Välitämme myös hautakivien tarvittavat puhdistukset, kaiverrukset, muistolaatat ja entisöinnit sekä kivien oikaisut.

Hautauskulut

Välttämättömät kulut, oli kyseessä arkkuhautaus tai tuhkaus, ovat arkku ja vainajankuljetus.

Hautauskulut koostuvat Hautauspalvelun osalta arkusta, vainajankuljetuksesta, mahdollisesta arkkuvaatetuksesta, uurnasta sekä kukista. Kauttamme on myös mahdollista varata kokonaisvaltaiset hautajaisjärjestelyt, joihin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi muistotilaisuuden pitopalvelu, valokuvaus, käsiohjelmat, kuolinilmoitukset, hautakivityöt, uudet hautakivet sekä  perunkirjoitukset.

Lisäksi hautajaiskustannuksia tulee seurakunnalta (esimerkiksi hautapaikka, haudan -kaivaminen,-peittäminen ja kunnostus,  tuhkaus, säilytysmaksu, muistotilaisuuspaikan vuokra, väestörekisteriin kuuluvilta kappelin vuokra)
Hautauskulujen maksamisesta vastaa aina henkilökohtaisesti hautaustoimeksiannon tilaaja.

Entä jos vainaja on varaton?

Hautajaisjärjestelyihin on mahdollista anoa harkinnanvaraista maksusitoumusta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta. Avustus myönnetään maksusitoumuksena Siun Soten sopimustoimijalle ja seurakunnalle.

Palvelemme myös maksusitoumuksella ja hautausjärjestelyissä voidaan edetä vaikkei hautausavustusta olisi vielä myönnetty.

Hautauskulujen maksamisesta vastaa aina henkilökohtaisesti hautaustoimeksiannon tilaaja. Tarvittaessa olemme tukena myös perunkirjoituksessa. 

Siun soten ohjeet varattoman kuolinpesän hoitajalle: https://www.siunsote.fi/vainajan-omaisille

Perunkirjoitus ja perukirja

Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on luettelo kuolinpesän osakkaista, varoista ja veloista. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolemasta ja vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on kuolinpesän osakkailla. Perukirja on toimitettava Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Perunkirjoituksella on sekä pesänselvitystä että perintöverotusta palveleva tehtävä. Kuolinpesä tarvitsee perukirjaa esimerkiksi myydessään omaisuutta, tehdessään sopimuksia ja jakaessaan perintöä.

Suosittelemme ottamaan yhteyttä, jos tarvitsette asiantuntijan apua perunkirjoituksen hoitamisessa. Lisätietoa perukirjapalvelu-välilehdellä.